Vuosi 2025 on ollut yhtä odottamista

Miten tämä vuosi on mennyt? Otteita pienistä muistiinpanoista tämän vuoden ajalta tähän saakka, liittyen aiheeseen pentujen teettäminen Tatsukolla ja kuinka paljon voi saada kapuloita rattaisiin. Kuten viime tekstissäni mainitsin oli lisääntymiseen erikoistunut eläinlääkäri sitä mieltä, että voisin aivan hyvin vielä käyttää Tatsukoa jos juoksun alusta otetaan bakteerinäyte, että voi tutkia löytyisikö sitä vesipäätä selittävää tekijää. 

TAMMIKUU: TUTKIMUKSET KÄYNTIIN

Tatsukolla juoksu alkoi tammikuun alussa ja näyte otettiin, lopullisten labratulosten saamisessa kesti pitkään mutta normaalin sekaflooran lisäksi sieltä löytyi sellaista kuin pasteurella multocida, joka syvemmällä lukemisella on tosiaan tyypillisempi koiran suussa ja on erään tutkimuksen mukaan neonataali-ikäisille ihmislapsille aiheuttanut vesipäätä koiran puriessa. Eli selitys tuntuisi olevan tässä melko selkeästi. Tätä vastaan Tatsukolle määrättiin pitkä antibioottikuuri, jonka aloitus oli alunperin sanottu siihen LH-piikin ja ovulaation väliin. No hittoako minä sellaista osaan tarkkaan itse koirasta sanoa niin käytiin sitten hyvissä ajoin varmuuden vuoksi jostain juoksupäivästä 10 lähtien progetesteissä. Luvut ei noussu minnekään ja antibiootin antaminen aloitettiin varmuuden vuoksi jos edistäisi juoksua tms. Tapailtiin myös usein Senshiä jos se nostattaisi fiilistä kiiman tekemiselle. Eikä mitään.

Bakteerinäyte, progetestejä (luvut ei noussut) ja solunäytteitä, pitkään näytti, että on kiima vielä edessä ja ovulaatiota ei ole tapahtunut.

MAALISKUUN ALKU 2025: TURHAUTTI. EI VOI MUUTA SANOA.

Ei ovulaatiota, juoksu ohi, ei pentuja. Juoksujen kesto vajaa 8 viikkoa.

Kun käytiin vielä Reprovetilla toteamassa tämä asia ultrassa ja solunäyttellä. Pelkäsin, että Tatsuko olisi tyyliin kystia täynnä mutta ei onneksi ollut mitään sellaista huolta ja kohtu näytti normaalille. Eipä kuulemani mukaan kyllä ollut ihan ainoa shiba (tai koira muutenkaan) Suomessa joka tähän aikaan vuodesta juossut oudosti, liekkö sitten näillä alkukantaisilla leideillä menny hormonaalinen kello tilttiin surkean äkkiä loppuneen talven myötä. Lääkäri sanoi, että tämä on todella harvinaista ettei tullut ovulaatiota ja seuraava juoksu voi nyt tulla äkkiäkin.

Taas vaihteeksi lisää odottelua, niinkuin ei jo koko vuosi 2025 olisi mennyt odotellessa niitä tärppipäiviä😅 Odotetaan nyt vaihteeksi vaikka seuraavaa juoksua. Mutta nyt aion henkisesti väittää Tatsukolle, että me keskitytään agilityyn ja mitään pentuja ei koiteta (vaikka kai me koitetaan jos tulee normaali tärppiviikko).

Myös sellainen telepaattinen kiristys tuli tehtyä, että alustavin puhein olen varannut uuden narttupennun mahdollisesti syksyllä syntyvästä pentueesta. Että jos ei sen mahdollisen tyttösen luovutusikään mennessä onnistu Tatsukon tiinehtyä niin katsellaan eteenpäin ja annetaan hänen olla vaan ja toivotetaan pikkulikka tänne. Tatsuko tietää varmasti itse paremmin onko hänen käyttö jalostukseen hyvä juttu ja jos se on näin vaikeeta niin ehkä sitä ei ole tarkoitettu. Mutta vielä ei ole hanskat Tatsukonkaan suhteen heitetty lattialle.

HUHTIKUU 2025: PASKAT UUTISET JA TAAS TÄYTYY MIETTIÄ.

Luonnos instapostauksesta, jäi julkaisematta lopulta tossa kohtaa:

Hey you people that wish me harm, congratulations I think I’m cursed! You can throw those voodoo dolls of me and my dogs away now. I think I’ve had enough of bad luck for one person.

I’m shattered about the finding of Senshi testing positive on CanL. Meaning he has been bitten by sandflies, infected by leishmania. Even though he was having topical protection against them in his previous home, he is one of those unlucky ones it didn’t help. But at least he is lucky in this way that we found this out before any clinical symptoms and he will have most likely a perfect full life without needing to worry about this, just regular check ups and medication.

But this means he will not be used for breeding anymore. One dream of mine once again broken. He has conceived that one beautiful litter here in Finland before we found out about this and now we just hope none of the puppies or the mother got infected. His disease should be in a non-infective state but testing is still something that we want to happen to bring peace of mind for all. People from countries that have leishmania epidemic areas say that he could be used for breeding but I haven't found any research confirming this and I can't back up that if it is not 100% sure thing.

So yeah this is something that responsible breeding looks like -> end result nothing. You do your best, get expensive dogs with great pedigree, life f*cks up everything, you feel like a complete idiot and you end up with nothing. Not sure if Tatsuko sensed this from Senshi while we were hanging out with him to get her heat to move forward and messed up her system.

Lots and lots of tears have been around as I'm once again burying one of my dreams, having Senshi’s babies💔 But now with this combination plan in trash I wouldn’t even have anyone else in mind to mate Tatsuko with if she'll have that next heat coming soon again. I never considered anyone else anymore.


Eli niin takas lähtöruutuun ja repimään tukkaa päästä. Kyllä sitä sitten taas mietti onko missään tässä mitään järkeä ja miksi aina kaikki shaiba osuu omaan ilmastointiin. Niin paljon itkua ja kirosanoja. CanL on siis leishmania, hietasääskien levittämä tauti, se on koirilla sellainen jonka kun kerran saat se on sulla varsin todennäköisesti loppuelämän ja oireiden kirjo on vaihteleva. Nyt todella toivotaan, että varhainen diagnosointi ja säännölliset kontrollit mahdollistaisi Senshille oireettoman elämän. 

Mutta kyllä tässä nyt varauksella suhtautuu kaikkiin välimerenalueen ym. missä näitä pirun itikoita epideemisesti esiintyy, että tahdon vastaisuudessa leishmaniatestit teettää ennen tuontia ja sieltä tuoduilta koirilta testata ennen jalostuskäyttöä. Toivottavasti lääkitys ei aiheuta pidemmän päälle mitään huolta ja Senshillä on laadukas ja pitkä loppuelämä edessä, aivan jackpot olisi tietenkin jos hän olisi yksi niistä tosi harvoista jotka leishmanian päihittäisi. 

TOUKOKUU 2025: JUU EI NE JUOKSUT KYLLÄ ÄKKIÄ UUDELLEEN ALKANEET 

Tatsuko alkoi nyt varistella turkkia pois, eli selkeästi se seuraava juoksu tulee sitten loppukesästä. Hyvä homma voi ottaa kesän varmaan iisisti. Uuden uroksen pohdinta on käynyt kiivaana ja joitain ehdokkaita tapailtu. Se oikea tuntuu löytyneen ja asioista on alustavasti sovittu. On myös konsultoitu Reprovettiä josko voisin harkita kuitenkin kakkosmieheksi Bokua, jota käytin viimeksi. Kerta nyt se selittävä bakteeri löytyi ja lääkitys on siihen jo otettu. Kuulemma ok!

Turkki tippuu kyllä vähän erilailla kuin yleensä, kauttaaltaan hiljakseen eikä aloittaen täyskuoriutumisen alkaen raajoista ja siitä liikkuen ylöspäin. Toivottavasti kerkeää kasvattaa turkin takas ennen kehiä tai sitä seuraavaa juoksua.

KESÄKUUN PUOLIVÄLI 2025: JAA NO NYT NE JUOKSUT SITTEN ALKOIKIN! 

Juuri kun olin päässyt vähän innostumaan joistakin näyttelyreissusuunnitelmista kesälle. Perutaan ne nyt taas vaihteeksi ja odotellaan jälleen kerran tärppejä. On tää kyl yks yhdenlainen vuosi tosiaan ja teemana todellakin on Tatsukon tärppien odottaminen. Tsiissös josko nyt voisi jo onnistua! Että jos kaikki menee nyt normisti niin meillä ois ehkä syyskuussa sitten pentusia. Alkaa tuntua ihan utopialta.

HEINÄKUU 2025: SÄÄTÖÄ JA TIUKAT AIKATAULUT 

Melki kuukauden päivät siinä taas vierähti esikiimassa. Kieltämättä sitä mietti, että tuleeko tästä ny taas yhtikäs mitään. Ihmiset kyseli perään, että joko joko ja sitä vaan sanoi aina isompaa numeroa juoksupäiväksi. Tatsuko oli ihastunut pariin naapuruston urokseen ja itkeskeli punaisen sheltin perään ja joka lenkki vietti kohti pienemmän saksalaisen spitzin pihaporttia, jossa uikutti missä se ihana poika on päästäkää se nenuttelemaan pihalle. Kunnes tuli juoksupäivä 28, alkoi se Tatsukon perus tärppimeno. En tosiaan tällä kertaa hötkyillyt testailemaan progeja tai mitään ennen tätä kun Tatsukosta kyllä näkee koska on aika käsillä.

Siinä sitten tosissaan tapailtiin valittua miestä tai oltiin jo varmuuden vuoksi jo edeltävällä viikollakin yhdessä seikkailtu kun tuo Tatsukon vahva naapurinpoikaihastus oli niin hämmentävä 😁 Mutta niin meno oli railakasta mutta ei siitä sitten tullut mitään, ukkeli oli vähän pihalla mitä tehdä vaikka innokas oli mutta taisi olla jo liian iäkäs ensikertalaiseksi. Ei muuta kun päiväksi mökille vetämään henkeä. Tatsuko oli aivan villi petona, huusi kun ei saanut mennä kiusaamaan lemmenleikeillään nukkuvaa lasta ja roikkui jatkuvasti jopa mun jalassa tai käsivarressa humppahommissa, mitä ei ole ennen kehdannut tehdä. Eli ei kun takas kaupunkiin.

Käytiin varmuuden vuoksi ottamassa se proge Tatsukosta, että onhan nyt todella sitten oikea aika ettei ollut siitä kiinni aiemman kanssa ja luvut oli täydelliset, ovulaatio oli tapahtunut. Sitten äkkiä kiikuttamaan toinen uros uusimaan polvitulokset. Oli tietenkin aikataulullisesti taas ihan tosi tiukka paikka kun mun piti tosiaan ryöstää Boku meille kotiin, sillä omistajansa olivat menossa naimisiin seuraavana päivänä ja heillä tietenkin vähän muuta tekemistä siinä edellisiltana. Sain onneksi ystävän tueksi ja avuksi astutukseen ja pidin miekkosen meillä vielä yön yli ja vein mennessäni häihin vieraaksi ja valokuvaajaksi hiukan väsyneen ja onnellisen uroon potretteihin mukaan.

Sen verran taas oli säätöä aikatauluissa ja tässä astutuksessa, että jäi nyt yhteen kertaan tälläkin kertaa. Sit ei kun vaan kaikki ristiin ja toivomaan parasta.

ELOKUU 2025: ULTRAA ODOTELLESSA, WDS JA TULEVAISUUDEN POHDINTAA 

Ultran odotusta ekat kaksi viikkoa kuusta. Tavallaan onneksi oli Maailman Voittaja -näyttely tähän väliin, niin oli muuta ajateltavaa ja tehtävää. Olin järjestämässä WDS-päivien välipäivälle Shiba World Meetingiä, johon sai hyvin aikaa palamaan etukäteisvalmisteluilla. Olin myös ilmoittanut Senshin kehään WDS:ään mutta hän kun on joku Antichrist of Insects sai hän paarmojen joukkoiskun sopivasti joitakin viikkoja ennen ja pahimmin silmään, niin piti hakea helpotusta lääkäristä ja ei sitten voitu viedä antidoping-sääntöjen takia sitä kehään. Ehkä tää on vaan merkki maailmalta, että mun on tarkoitettu mennä WDS-kehään ensimmäisen kerran jonain toisena vuonna oman kasvatin kanssa🤞

Siinä WDS-viikonloppuna juteltiin myös Senshin toisen mamman kanssa siitä, että jännittää millaisia lukuja eka leishmaniakontrolli meille näyttää. Sovittiin myös, ettei luovuteta täysin sen mahdollisen jalostuskäytön ajattelun suhteen. Tähän pitäisi kaivaa voimavaroja ottaa selvää mitä pikimmin, että missä jos missään Suomessa ois taho joka ottaa näytteen siemennesteestä ja lähettää ulkomaille tutkittavaksi, onko sieltä löydettävissä tätä leishmaniaa koska jos ei löytyisi voisi Senshin tavaraa pakastaa myöhemmän varalle ja sillä tavoin saada kultapojan geenejä vielä omaan linjaan. Kai sitä saa silti olla toiveikas? Senshi ei ollut onneksi tartuttanut astumaansa narttuun tätä niin voihan se olla se siemennestekin kunnossa. Tätä en osannut ollenkaan ajatella tosissani aiemmin kun meni selkeästi shokista toipuessa aikaa.

14.8. Tiineysultra: tyhjä. 28 päivää ovulaatiosta, eli kyllä siellä ois pitänyt näkyä jotain jos jotain on.

Eli tämäkin saaga on nyt saatu päätökseen ja voidaan todeta, että ei se siitä. Kaikkeni tein ja ei sitten. Antaa olla. Tarkastusultraan mennään kahden viikon päästä just in case siellä joku ois olevinaan kumminkin kohdunsarvessa. Mutta tuskin on, en jaksa uskoa enää. Mutta päivittelen toki tähän blogitekstiin vielä iloisemmat uutiset jos niitä olisi...

Toisaalta just tuo Senshin tavaran tutkiminen tietty nyt ois vielä vaihtoehto ja keinosiemennys. Ehkä sitä voin koittaa vielä harkita mutta mä oon niin loppu nyt, että en jaksa. Mietin myös jos Tatsuko nyt vaan on sellainen once in a lifetime mom, niinkuin itsekin olen. Lisäksi nuo sen näemmä yleistyvät pitkät juoksut toki huolettaa, että en uskalla varmaan pitkään pitää sterkkaamatta.

Mullahan on se alustava varaus yhteen tyttöpentuun jos syntyy siihen yhdistelmään, jota mietin. Sielläkin vaan nyt sellainen tilanne, että narttu katkaisi kiiman ja jatkumista odotellaan. Että liekkö sit tämäkin joku huono merkki johon pitäisi herätä ja peruuttaa jos joskus ikinä tahdon kasvattamisen aloittamista joskus uudestaan harkita, oisko joku selkeäjuoksuinen linja jossa astutukset sujuu ilman taikatemppuja sitten kumminkin fiksumpi. Se vaan on tuo yhdistelmä johon ihastuin, molemmat vanhemmat niin ei perkule. Myös yhdet toiset pennut on nyt laatikossaan kypsymässä joista vähän haaveilin. Ääääää, en tiedäää mitä tehdä enää. Ehkä antaa olla vaan ois fiksuinta.


28.8. Uusinta tiineysultra: ???